Grüezi mitenand!

Olen Lotta, sekä ekan vuoden germanisti että fuksivastaava, fuksit kun ovat lähellä omaa sydäntä.

Ouluun muuttaessani kaikki oli uutta, jännää ja ihmeellistä, mutta Verbasta pieni fuksi on saanut kaivattua tukea ja turvaa. Tällä porukalla luennot kuluvat kevyemmin, jos ei mielenkiintoisen aiheen takia, niin toisten tuskaillessa vertaistueksi. Parasta antiaan Verba tarjoaa kuitenkin luentotauoilla ja hypyillä, jolloin Verbaario tuntuu kotiakin kodikkaammalta. Vaikka välillä istumapaikoista näyttäisi olevan pulaa, kannattaa rohkeasti änkeytyä yliopiston ylivoimaisesti hohdokkaimpaan siivouskomeroon, kyllä me tiivistetään!

Ahkeran saksanopiskelun ohella minut saattaa bongata vaikka hiihtoladulta tai kiikarit kaulassa linturetkeltä, säästä ja vuodenajasta riippuen. Ja illan pimentyessä – tai aamun sarastaessa – tietenkin Teekkaritalolta!

Ei huolia, ei murheita, siitä me fuksivastaavat pyrimme pitämään huolen. Jos mieleen pälkähtää kysyttävää, vaikka sitten Snellmanian ruokalistasta tai haalarimerkkien sijoittelusta, kannattaa kysyä Lauralta, Jukalta tai minulta – tai keneltä tahansa verbanvirheissä, vastaus löytyy kyllä.